Nukkerituaali

Mysore, Karnataka

Aurinkorasvaa ja hikea, niin ihana yhdistelma. Aamulla shalalle, harjoitus, takaisin kotiin ja kuuppasuihkuun. Sitten oljya palaneelle iholle (kylla! poltin itseni taas! eika siihen edes tarvittu kuin pikkukavely naapurustossa..)ja sen paalle kolmen sentin kerros rasvaa. Nam nam, sanon mina.

Yrjottava olo (jolloin ei kuitenkaan tehnyt mieli yrjota) on kadonnut vaivattuaan minua yli puolitoista vuorokautta. Tanaan olo on todella energinen, mutta edelleen rauhallinen. Eilen olin aivan rikki harjoituksen jalkeen, mutta tanaan jo harjoituksessa energiaa taynna. Kehon rasittaminen tuo lisaa energiaa. Outoa?

Unohdin varmaan mainita, etta kavin elamani ensimmaista kertaa hindutemppelissa viimeisena paivanamme Varkalassa. Jo temppelialueelle mentaessa piti kengat riisuman pois eika meidan ollut luvallista astua itse temppeliin sisalle, koska emme ole hinduja (mista sen voi tietaa??). Mielenkiintoinen yksityiskohta loytyi temppelin pihapiirista. Siella kasvoi valtava puu, valtavine juurineen ja oksineen, joista roikkui satoja kirkkasiin vareihin puettuja muovinukkeja. Nuket olivat valkoihoisia ja ne eivat suinkaan roikkuneet kasistaan tai jaloistaan vaan kaulastaan. Yritimme kysya alueella olevilta naisilta mista oli kysymys, mutta he eivat edes kaantyneet katsomaan meihin pain. Koko hoito naytti silta miten ystavani Lauri voisi koristaa joulukuusen. Emme saaneet kuvaa, silla siita olisi pitanyt pulittaa monta sataa rupiaa ekstraa.

Nyt on chain aika.