Laakarin maarayksesta

Varkala beach, Kerala

Aamulla heratessani vasen silmanymparykseni oli entista enemman turvoksissa, joten paatin kayda nayttamassa sita laakarille. Olimme muutenkin matkalla kaupunkiin hoitamaan asioita.
Otimme riksan rautatieasemalle, jossa ostimme ensin yhdesta paikasta liput huomiselle matkalle (Varkala-Ernakulam) ja rakennuksen toisesta paasta saimme hommattua liput viikonlopulle. Anni lahtee lauantaina Goan kautta Kathmanduun ja mina sunnuntai iltana Bangaloren kautta kohti Mysorea ja Gurujin shalaa. Suomessa VR mainostaa rautatiehenkilokunnan olevan asiakkaita varten, taalla se tuntuu olevan toisinpain. Ensin piti jonottaa ja kysya loytyisiko junasta millaan yhtaan paikkaa ja sen jalkeen menna sivuun tayttamaan junalipun ostoon tarvittava kaavake, missa kysytaan muunmuassa junan numeroa, lahto-ja maaraasemaa, matkustajan nimea, osoitetta ja allekirjoitusta. Sitten taas takaisin jonoon ja paa pystyyn. Mikali haluaa paasta joskus tiskille taytyy olla valmiina, silla pitkasta jonosta huolimatta myos sivulta tulijoita riittaa (lisaksi miehet nayttavat kuvittelevan, etta naiset jonottavat huvikseen- eivat paastakseen ostamaan lippuja).
Seraavaksi menimme Varkalan silmaklinikalle. Paasin suorilta laakarin vastaanotolle ja ollessani tarkastettavana tavalla ja toisella, ajattelin kauhuissani kuinka paljon tama tuleekaan maksemaan ja miten paljon vaivaa syntyy vakuutusyhtiolle tehtavasta selvityksesta. Noin kymmenen minuuttia kestavan tutkimuksen jalkeen sain "reseptin" (lehtion sivun, jonka ylareunassa lukee klinikan nimi ja laakarin epaselvalla kasialalla kirjoittamat laakkeiden nimet ja paivittaiset annokset. Ripsien juuret ovat tulehtuneet parista paikasta, molemmissa silmissa. Laakitykseksi sain kolmen paivan antibioottikuurin, sarkylaakkeita ja silmavoidetta seka suosituksen ostaa aurinkolasit suojaamaan polylta ja auringolta.
Menin maksamaan kayntiani sisaantuloaulaan enka ollut uskoa korviani, kun siella tyoskenteleva nainen sanoi hinnan olevan 50 rupiaa (noin 80 centtia). Siina vasta vakuutusyhtiolle korvattavaa!
Kaynnin todellinen hinta selvisi vasta seuraavan oven auettua, silla klinikan yhteydessa oli optikko ja silmalasien lisaksi monta vitriinia taynna aurinkolaseja. Ajattelin kokeilla muutamia pareja ihan myyjien mieliksi, mutta tietenkin paadyin ostamaan lasit. Koyhdyin 900 rupiaa (vahan yli 13 euroa), mutta Anni sanoi, etta naytan lasit paassa ihan leffatahdelta (kuten ryhma intialaisia koulutyttoja sanoi minulle aiemmin viikolla kavellessani naamapunaisena ja hiesta markana laheisen parkkipaikan lapi: "You look like a Hollywood actress..). Ei siina tietenkaan mitaa vikaa ole jos nayttaa Angelina Jolielta. Eika laakarin maaraysta tule jattaa huomioimatta.

En ole saanut edelleenkaan nukuttua kunnolla (enka enaa kayta rahaa tupakkaan!), joten sallin itselleni viela toisen hieronnan. Talla kertaa menin ihan kunnon ayrveda-laakarille (opiskellut 5,5 vuotta) ja se kannatti. Kuulostaa suomalaiseen korvaan ensikuulemalla omituiselta (minusta ainakin kuulosti), mutta hieroja pyysi minut riisumaan kaikki vaatteet pois, alushousuja myoten. Aluksi olin hieman hamillani alastomuudesta, mutta hyvin pian unohdin kokonaan olevani ilman rihman kiertamaa. Hierojattarella oli todella lampimat ja rentouttavat kadet ja pikkuhiljaa vaivuin muihin maailmoihin. Oljya on edelleen kaikkialla, vaikka kavin suihkussa ja iho iloitsee! Olo on ihmeellisen energinen.